Ensimmäisen koulupäivän jälkeen nuori voi tulla kotiin innostuneena, pettyneenä, väsyneenä tai täysin hiljaisena. Näillä konkreettisilla lauseilla osoitat kiinnostusta ilman, että kotiovelle syntyy kuulustelu.

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen moni vanhempi odottaa koko päivän, että nuori tulee kotiin, ja järjestää eteisessä kunnon kyselytykityksen.

Oliko kivaa? Kenen kanssa olit välitunnilla? Saitko uusia kavereita? Millainen opettaja oli? Tuliko läksyä? Söitkö koulussa? Mitä huomiseksi pitää muistaa?

Vaikka kiinnostus on aitoa, nuori saattaa silti olla siinä vaiheessa niin täynnä päivän ihmisiä, ääniä, uusia tilanteita ja omia ajatuksiaan, ettei hän halua (eikä edes osaa) analysoida päivää vielä kenellekään. 

Usein hän ei itsekään vielä tiedä, mitä siitä ajattelee.

Ensimmäinen kohtaaminen koulupäivän jälkeen ei ratkaise koko kouluvuotta. Se voi kuitenkin helpottaa nuoren oloa ja tehdä myöhemmästä puhumisesta vähän todennäköisempää.

Usein riittää, että tervehdit ensin, kysyt korkeintaan yhden kysymyksen ja annat nuorelle mahdollisuuden olla vastaamatta. Jos hän puhuu, kuuntele hetki ennen kuin alat neuvoa. Jos hän on hiljaa, kerro olevasi saatavilla myöhemmin.

Tavallinen kysymys voi tuntua nuoresta aivan erilaiselta

Vanhempi saattaa ajatella osoittavansa kiinnostusta kysymällä paljon. Nuori voi kuulla samoissa kysymyksissä odotuksia, joita vanhempi ei tarkoittanut:

• "Saitko uusia kavereita?" voi kuulostaa siltä, että ensimmäisenä päivänä olisi pitänyt jollakin tapaa onnistua sosiaalisesti.

• "Mitä huomiseksi pitää muistaa?" siirtää huomion suoraan seuraavaan suoritukseen.

• "Kai sä sentään söit koulussa?" voi tuntua syytökseltä, vaikka vanhempi yrittää vain huolehtia.

• "No kerro nyt jotain" tekee puhumisesta helposti tehtävän, josta nuoren pitäisi suoriutua.

Pienessä ja täysin epätieteellisessä testissäni nuoret antoivat kysymykselle "Saitko uusia kavereita?" arvosanan 1/5. Myös "Mitä huomiseksi pitää muistaa?" ja "Kai sä sentään söit koulussa?" saivat ykkösen. 

Hieman paremmin pärjäsivät "Kenen kanssa sä olit välitunnilla?" ja "Oliko opettaja kiva?", jotka saivat kolmosen.

Nuorelta saa tietenkin kysyä koulupäivästä. Olennaisempaa on, kokeeko hän saavansa kertoa omassa tahdissaan vai odotetaanko kattavaa raporttia jo ennen kuin kengät ovat ehtineet pois jalasta.

Tutkimuksissa nuorten on havaittu kertovan asioistaan avoimemmin vanhemmille, jotka he kokevat tukeviksi ja heidän itsenäisyyttään kunnioittaviksi. Pelkkä kysymysten lisääminen ei samalla tavalla lisännyt nuoren halua kertoa. Lämmin vastaanotto ja mahdollisuus valita puhumisen ajankohta voivat siis avata enemmän keskustelua kuin pitkä lista hyviä kysymyksiä. >> Linkki: Tutkimus nuorten kertomisesta ja vanhemman tuesta. 

Kun nuori tulee kotiin iloisena

Jos nuori kertoo ensimmäisen koulupäivän olleen hyvä, koita mennä hetkeksi mukaan hänen iloonsa. Käytännön asiat ja huomisen muistilista ehtivät vähän myöhemmin.

Voit sanoa:

"Ihana kuulla. Mikä päivästä jäi parhaiten mieleen?"

Tai yksinkertaisesti:

"Kiva, että päivä meni hyvin."

Nuori saattaa kertoa lisää tai lähteä saman tien huoneeseensa. Hyvä fiilis ei aina tarkoita pitkää keskustelua.

Kannattaa myös varoa muuttamasta onnistunutta päivää ennusteeksi koko lukuvuodesta. Ensimmäinen päivä saa olla hyvä, vaikka seuraava olisi vaikeampi. Nuoren ei tarvitse huolehtia siitä, pysyykö vanhempikin tyytyväisenä hänen koulukokemukseensa.

Kun nuori on pettynyt, surullinen tai vihainen

Jos nuori sanoo päivän olleen kamala, vanhemmassa herää helposti tarve lohduttaa, selvittää tapahtumat ja ratkaista tilanne mahdollisimman nopeasti.

Silloin suusta saattaa tulla:

"Kyllä se siitä." tai "Huomenna on varmasti jo kivempaa."

"Mene vain rohkeasti juttelemaan muille."

Lauseet on tietysti tarkoitettu kannustukseksi, mutta pettyneestä nuoresta ne voivat kuulostaa siltä, että hänen pitäisi päästä tunteestaan nopeasti eteenpäin.

Ensimmäiseksi riittää:

"Voi harmi. Kuulostaa siltä, ettei päivä mennyt niin kuin olisit toivonut."

Sen jälkeen voit kysyä:

"Haluatko kertoa siitä nyt vai olla hetken rauhassa?"

Jos nuori alkaa puhua, kuuntele ennen ratkaisujen tarjoamista. Kun hän on kertonut, voit kysyä:

"Haluatko, että mietitään tätä yhdessä?

Vanhemman ei tarvitse poistaa pettymystä voidakseen auttaa. Kokemus siitä, että ikävänkin fiiliksen kanssa saa tulla kotiin, voi olla tärkeämpi kuin ensimmäinen neuvo.

Jos nuori puhuu töksäytellen tai huutaa, tunnetta ei tarvitse kieltää eikä huonoa käytöstä hyväksyä. Voit sanoa:

"Saat olla vihainen, mutta mulle ei tarvitse huutaa. Puhutaan tästä, kun ollaan rauhallisempia."

Kun nuori on aivan poikki

Ensimmäinen koulupäivä voi väsyttää, vaikka kesäloma olisi juuri päättynyt. Aikainen herätys, uusi rytmi, ihmiset, melu, siirtymiset ja oman paikan tunnusteleminen vievät energiaa.

Silloin nuori ei välttämättä kaipaa heti kysymyksiä tai ohjetta mennä illalla aikaisemmin nukkumaan. Tilanteessa voi auttaa paremmin ruoka ja puoli tuntia ilman, että kukaan odottaa mitään.

Kokeile esimerkiksi:

"Kuulostaa siltä, että päivä vei voimat. Onko sulla nälkä tai haluatko olla hetken rauhassa?"

Tämä antaa kaksi helppoa vaihtoehtoa. Nuoren ei tarvitse heti selittää, mikä häntä väsyttää, eikä vanhemman tarvitse arvailla, onko taustalla jokin ongelma.

Keskustelu voi syntyä myöhemmin iltapalalla, automatkalla tai muun tavallisen tekemisen lomassa. Monelle nuorelle puhuminen on helpompaa silloin, kun ei tarvitse istua vastakkain (tai eteisessä) ja vastata kysymyksiin kuin kuulustelussa.

Kun nuori vastaa kaikkeen "ihan ok"

"Ihan ok" voi tarkoittaa aidosti sitä, että päivä oli ihan ok. Se voi tarkoittaa myös sitä, ettei nuori vielä tiedä, mitä ajattelee, tai ettei hän halua puhua juuri sillä hetkellä.

Vastausta ei tarvitse kaivaa esiin kysymällä samaa asiaa uudelleen hieman eri sanoin.

Voit sanoa:

"Selvä. Kiva kun tulit kotiin. Jos myöhemmin tekee mieli kertoa, kuuntelen mielelläni."

Sen jälkeen kannattaa todella antaa asian olla. Jos kysymykseen palaa viiden minuutin välein, nuori huomaa nopeasti, ettei hänen ensimmäistä vastaustaan hyväksytty.

Asiaan voi palata myöhemmin kevyesti:

"Miltä ensimmäinen päivä tuntuu nyt, kun olet saanut olla hetken kotona?"

Ensimmäinen "ihan ok" ei tarkoita, ettei nuori koskaan haluaisi kertoa. Hän saattaa tarvita vain aikaa siirtyä koulupäivästä kotiin.