Miksi teini käyttää puhelinta niin paljon? Tarkista nämä kolme asiaa

Teini tulee koulusta, heittää repun eteiseen ja ottaa puhelimen käteen. Puhelin kulkee mukana välipalalle, sohvalle ja lopulta omaan huoneeseen. Vanhemmalle alkaa tulla tunne, että nuori on ollut koko päivän ruudulla – ja nyt pitäisi viimeistään sanoa jotain.

Puhelimen runsasta käyttöä saa rajata. Ennen seuraavaa ruutuaikakeskustelua kannattaa kuitenkin katsoa myös sitä, mitä muuta puhelimen ympärillä tapahtuu.

Puhelin voi olla ongelma ja samalla nuoren tapa vastata johonkin tunteeseen tai tarpeeseen. Joskus käyttöä käynnistää yksinkertaisesti automaattiseksi muuttunut tapa.

Kun taustaa ymmärtää vähän paremmin, rajakin on helpompi kohdistaa siihen, mikä arjessa oikeasti kaipaa muutosta.

Onko puhelimen taustalla tunne, tarve vai tapa?

Aina puhelimeen tarttumisen taustalla ei ole mitään erityistä. Ilmoitus kilahtaa, bussimatka on tylsä tai puhelin tulee avattua ihan huomaamatta. Sama tuttu liike löytyy aika monen aikuisenkin lihasmuistista - ehkä tunnistat jollain tutulla tämän? 

Joskus saattaa olla että puhelin auttaa siirtämään huomion pois hankalasta tunteesta. Kaverin viestiä ei kuulu, koulussa tapahtui jotain ikävää tai oma olo on levoton. Videoiden katsominen, pelaaminen tai viestittely tarjoaa hetkeksi muuta ajateltavaa.

Puhelin voi vastata myös tarpeeseen. Koulupäivän jälkeen nuori saattaa kaivata hengähdystaukoa, kevyttä tekemistä tai tunnetta siitä, että kuuluu porukkaan. Ulospäin nämä tilanteet voivat näyttää aivan samanlaisilta: nuori makaa puhelin kädessä eikä halua puhua.

Siksi pelkkä käyttöajan katsominen ei aina kerro, mikä tilanteessa auttaisi.

Tarkista nämä kolme asiaa

Näitä kysymyksiä ei tarvitse esittää nuorelle peräkkäin heti, kun puhelin ilmestyy käteen. Kokeile ensin itse havainnoida yhtä tavallista tilannetta.

1. Mitä tapahtui juuri ennen puhelinta?

Tuliko nuori koulusta? Päättyikö vaikea keskustelu? Oliko edessä tylsä hetki vai kilahtiko vain ilmoitus?

Jos puhelin ilmestyy käteen aina koulupäivän jälkeen, nuori voi tarvita hetken, jolloin kukaan ei pyydä häneltä mitään. Jos se tulee esiin kaveritilanteen jälkeen, puhelimella saatetaan tarkistaa, mitä muut tekevät tai onko joku laittanut viestiä.

Kun huomaat, missä tilanteissa käyttö alkaa, siitä tulee vähemmän epämääräinen ongelma.

2. Mitä nuori tekee puhelimella?

Tunnin videopuhelu ystävän kanssa ja tunti loputonta selaamista näyttävät ruutuaikaraportissa samalta, vaikka niiden merkitys nuorelle voi olla aivan erilainen.

On eri asia jutella kaverin kanssa, tehdä videoita, kuunnella musiikkia, pelata tai selata sisältöä niin, ettei oikein itsekään huomaa ajan kulumista. Sisällöstä kiinnostuminen ei tarkoita nuoren valvomista. Voit välillä kysyä aidosti uteliaana:

"Mitä sä muuten yleensä teet puhelimella kaikkein mieluiten?"

Kysymys kuulostaa aika erilaiselta kuin "Mitä sä taas teet sillä puhelimella?"

3. Millainen olo nuorella on käytön jälkeen?

Puhelin voi hetkeksi rauhoittaa, tarjota seuraa tai piristää. Joskus käytön jälkeen nuori on kuitenkin entistä levottomampi, ärtyneempi tai väsyneempi.

Yksittäisestä illasta ei tarvitse tehdä suuria johtopäätöksiä. Katso ennemmin toistuvaa kaavaa. Auttaako käyttö nuorta palaamaan muuhun arkeen vai jääkö hän siihen kiinni, vaikka haluaisi lopettaa?

Näiden kolmen havainnon avulla voit alkaa erottaa, onko puhelimen taustalla useimmiten tunne, tarve vai automaattiseksi muuttunut tapa.

Milloin teinin puhelimen käytöstä kannattaa huolestua?

Runsas käyttö ei yksin tarkoita riippuvuutta. Olennaisempaa on, mitä käyttö tekee nuoren muulle elämälle.

Tilannetta kannattaa selvittää tarkemmin, jos puhelimen käyttö toistuvasti:

• vie aikaa nukkumiselta, koulunkäynniltä tai ruokailulta

• syrjäyttää lähes kaiken muun mielekkään tekemisen

• vaikeuttaa selvästi keskittymistä tai arjen velvollisuuksien hoitamista

• aiheuttaa voimakasta ahdistusta tai hallitsemattomia riitoja

• jatkuu, vaikka nuori itse huomaa sen aiheuttavan ongelmia eikä pysty vähentämään käyttöä.

Huolta herättävässä tilanteessa kannattaa kysyä nuorelta hänen omasta kokemuksestaan ja hakea tarvittaessa tukea esimerkiksi kouluterveydenhuollosta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Lisätietoa ongelmallisen käytön merkeistä löytyy myös Mielenterveystalon ruuturiippuvuutta käsittelevältä sivulta.

Miten ruutuaikaa voi rajata ilman jatkuvaa väittelyä?

Ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että puhelimen käyttöön ei saisi puuttua. Nuori tarvitsee edelleen aikuista huolehtimaan siitä, etteivät yöunet, koulunkäynti ja muu elämä jää puhelimen alle.

Raja menee yleensä paremmin perille, kun keskustelu ei ala kesken kiivaimman selailun eikä vanhempi pura samaan lauseeseen koko kuukauden kertynyttä ruutuhuolta.

Kerro ensin mahdollisimman konkreettisesti, mitä olet huomannut ja mihin se vaikuttaa:

"Olen huomannut, että puhelin venyy iltaisin niin myöhään, että sun on vaikea nousta aamulla. Sovitaan sille yöksi paikka keittiöön."

Tällöin rajalla on ymmärrettävä syy. Keskusteluun jää myös tilaa nuoren näkemykselle, vaikka aikuinen kantaa edelleen vastuun lopullisesta päätöksestä.

Jos tilanne on jo kiristynyt, oma välihetki auttaa. Ennen kuin aloitat keskustelun, huomaa oma äänensävysi, hengitä kerran tavallista pidempään ulos ja päätä, mikä on se yksi asia, josta nyt puhutaan.

Kun vanhemman huoli yrittää ratkaista samalla kertaa unirytmin, keskittymisen, somekäytöksen ja koko nuoren tulevaisuuden, keskustelu karkaa helposti käsistä. Yksi selkeä raja on nuorelle helpompi kuulla kuin viisi aivan perusteltua huolta peräkkäin.

Puhelinta voi siis rajata ja nuorta ymmärtää samaan aikaan. Tarkoitus ei ole analysoida jokaista puhelimeen tarttumista, vaan nähdä käytön taakse sen verran, että ratkaisu vastaa oikeaan ongelmaan.

Kokeile tätä tänään

Valitse yksi tavallinen hetki, jolloin nuori ottaa puhelimen esiin. Älä kommentoi käyttöä heti, vaan tarkkaile:

1. Mitä tapahtui ennen?

2. Mitä nuori tekee puhelimella?

3. Millainen olo hänellä näyttää olevan käytön jälkeen?

Jo yksi tällainen havainto voi muuttaa seuraavaa keskustelua. Sen sijaan, että aloitat minuuteista, voit päästä puhumaan siitä, mitä nuori juuri siinä hetkessä tarvitsee – ja millainen raja tukisi myös muuta arkea.

Usein kysyttyä teinin puhelimen käytöstä

Kuinka paljon teini saa käyttää puhelinta?

Yhtä kaikille sopivaa tuntimäärää ei ole. Käyttöajan lisäksi kannattaa tarkastella sisältöä sekä sitä, jääkö nuorelle riittävästi aikaa unelle, liikkumiselle, koululle, kavereille ja perheen arjelle. Myös MLL suosittelee tarkastelemaan pelkkien minuuttien lisäksi sitä, mitä ruudulla tehdään.

Mistä tietää, onko teini riippuvainen puhelimesta?

Runsas käyttö ei vielä tarkoita riippuvuutta. Huolestuttavampaa on, jos nuori ei pysty vähentämään käyttöä yrityksistä huolimatta ja puhelin alkaa selvästi haitata unta, koulunkäyntiä, ihmissuhteita tai muuta arkea. Arviota ei tarvitse tehdä yksin, vaan tilanteesta voi keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Miten teinin ruutuaikaa voi vähentää ilman riitaa?

Valitse rauhallinen hetki, puhu yhdestä konkreettisesta haitasta ja perustele raja sillä. Nuori kannattaa ottaa mukaan miettimään käytännön toteutusta, mutta vastuu riittävistä rajoista säilyy aikuisella. Kaikkea puhelimen käyttöä ei tarvitse yrittää ratkaista yhdellä keskustelulla.

SEO-otsikko: Teini käyttää puhelinta koko ajan – mitä vanhempi voi tehdä?

Metakuvaus: Miksi teini käyttää puhelinta niin paljon? Tarkista, mitä käytön taustalla tapahtuu, milloin huolestua ja miten ruutuaikaa voi rajata.

Pääasiallinen hakusana: teini käyttää puhelinta koko ajan

Muut hakusanat: miksi teini käyttää puhelinta niin paljon, nuoren ruutuaika, teinin puhelimen käyttö, miten vähentää teinin ruutuaikaa, nuori on koko ajan puhelimella, teinin puhelinriippuvuus, sopiva ruutuaika teinille

URL: /teini-kayttaa-puhelinta-koko-ajan/